Luomuhakkuu-tehtäväosiot syventävät koneenkuljettajiksi opiskelevien ymmärrystä metsäekologiasta

Lehtori Janne Ruokonen ja professori Jori Uusitalo esittelevät simulaattorille kehitettyä Luomuhakkuu-tehtäväkokonaisuutta.
Lehtori Janne Ruokonen ja professori Jori Uusitalo esittelevät simulaattorille kehitettyä Luomuhakkuu-tehtäväkokonaisuutta. Kuva: Veli-Pekka Kivinen.

Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) on jalkauttanut Luomuhakkuu-hankkeessa saatuja tuloksia luomalla metsäkoneenkuljettajien koulutukseen aivan uudenlaisen tehtäväkokonaisuuden. Tulevaisuuden työmallien lisäksi uudet tehtävät antavat opiskelijoille syvempää ymmärrystä myös metsäekologiasta.

Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa pidemmälle ehtineet, kuten kolmannen vuoden opiskelijat sekä työelämän täydennyskoulutukseen osallistuvat ovat päässeet kokeilemaan uutta Luomuhakkuu-tehtäväosiota. Luomuhakkuu-tehtäväosiot ovat täysin uudentyyppisiä tehtäviä, sillä ne on luotu aidoista metsiköistä. Aineisto on rakennettu laserkeilaamalla aitoja metsiköitä, minkä jälkeen data on muutettu simulaattorille ymmärrettävään muotoon.

Kokonaisuuden tehtävät suoritetaan Ponsse Scorpion -harvesterisimulaattorilla Ponssen SimTrainer- oppimisympäristössä. Digitaalisen kaksosen aineiston avulla puut sijaitsevat aidolla tavalla metsikössä, joten simulaation taso on saatu uudelle tasolle.

Tehtäviä testanneet opiskelijat ovat ottaneet uudet harjoitukset vastaan innostuneina. Kysymyksiäkin uudenlainen oppimistapa on silti herättänyt, kuten pohdintaa mihin oikeaan luontoon perustuvaa oppimisympäristöä tarvitaan. Harjoituksen edetessä opiskelijat ovat kuitenkin hoksanneet oppimisympäristön juonen. Tehtävissä opiskellaan tulevaisuuden työmallien lisäksi metsäekologiaa syväoppimisen menetelmällä.

Esimerkiksi Reunametsän käsittely -tehtäväosiossa viereisen aukon ilmansuuntaa pohtimalla saatiin aikaan täysin uusi keskustelu hakkuualueen rajaamisesta. Eroosioherkän rinteen käsittely -tehtäväosion alareunassa sijaitseva puro aiheutti erityisen vilkasta keskustelua, sillä puro sijaitsee vesistössä, jossa on raakkuja, vaikkei niitä tästä purosta löytynytkään. Asia käytiin varmistamassa jopa paikan päällä.

Uutta tehtävissä on myös kuljettajaa opastavien karttatasojen käyttäminen. Tähän kehitettiin oma oppimisympäristönsä. Kuljettajaa opastavilla kartoilla tarkoitetaan lisättyä todellisuutta, jonka avulla metsän data tuodaan kuljettajan päätöksenteon avuksi esimerkiksi puuvalintaa tehdessä. Näillä karttatasoilla voidaan havainnollistaa kuljettajalle vaikkapa muuta metsikköä nopeammin kasvaneet puut, joita kutsutaan “susipuiksi”. Näiden karttatasojen käyttöön on kehitetty tekoäly, joka osaa poimia leimikon datasta näytettäväksi valittuja asioita. Erilaiset luontokohteet saadaan huomioitua entistä tarkemmin, sillä kaikki leimikosta poikkeava voidaan tuoda esiin kuljettajan avuksi.

Kuva: Ponsse Opti 5G- mittalaite, jossa merkattu ns. susipuiden sijainti leimikolla. Kartat Maanmittauslaitos sekä Arbonaut Oy.
Kuva: Ponsse Opti 5G -mittalaite, johon on merkitty ns. susipuiden sijainti leimikolla. Kartat Maanmittauslaitos sekä Arbonaut Oy.

Ilmastonmuutoksen myötä erilaisten reunametsiköiden puuvalinta on entistä tärkeämpää

Tehtäväosion ensimmäisissä tehtävissä keskitytään reunametsiköiden käsittelyyn ilmastokestävällä tavalla. Ilmastonmuutos tuo mukanaan erilaisia sään ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä sekä kuivia ja kosteita jaksoja. Tehtävät on rakennettu maastoihin, jotka sijaitsevat 150–200 metrin korkeudella merenpinnasta. Tällaisissa kohdissa ilmastonmuutoksen myötä kosteat syysmyrskyt voivat muuttua märäksi rännäksi kovan tuulen kera. Metsäkoneenkuljettaja tekee tällaisten hakkuualueen reunojen rajauksessa päätöksiä, jotka vaikuttavat viereisen metsikön kykyyn selviytyä näistä ääriolosuhteista. Metsäekologian opetuksen kannalta tehtävissä keskitytään erityisesti sekametsän rakenteeseen, puiden latvuksiin sekä juuristoon.

Kuva: SimTrainer: Reunametsän käsittely, harjoitus 1 merkatut puut.
Kuva: SimTrainer: Reunametsän käsittely, harjoitus 1: merkatut puut.

Rinnetehtävät auttavat parantamaan työturvallisuutta

Rinnetehtävät keskittyvät eroosioherkkien alueiden käsittelyyn työturvallisella tavalla. Tehtävissä opiskellaan työtekniikkaa, jota tarvitaan koneen ollessa poikkeuksellisessa asennossa rinnetyöskentelyssä. Kohteen eroosioherkkyyttä voidaan hoitaa oikeanlaisella puuvalinnalla, kuten sekametsäosuuden lisäämistä harvennushakkuun yhteydessä. Tehtävissä harjoitellaan merkattujen puiden avulla oikeaa työjärjestystä, kasojen sijoittelua sekä rinteen oikeaoppista havutusta.

Kuva: SimTrainer: Rinteen käsittely, harjoitus 1: merkatut puut.
Kuva: SimTrainer: Rinteen käsittely, harjoitus 1: merkatut puut.

Peitteisen metsänkäsittelyn tehtävät nostavat vaatimustasoa

Digitaalisen kaksosen ansiosta saamme opetukseen mukaan myös puiden tuottamat varjot, joiden avulla voidaan opettaa erilaisia variaatioita uudistettavan puulajin menestykseen hakkuun jälkeen. Peitteisen metsänkäsittelyn tehtäväosio alkaa muista poikkeavasti kaadonsuuntaustehtävällä, jossa opiskellaan peitteisen metsänkäsittelyn vaatimaa erikoisteknistä puun kaatoa. Tehtävissä edetään valmiiksi merkattujen poistettavien puiden kautta omavalintaisen poistettavien puiden harjoitukseen. Viimeisessä tehtävässä pääsee testaamaan aidosti kuljettajaa opastavaa karttatasoa, valo-olosuhteiden vastatessa yövuoron työskentelyä. Kaikkiin tehtäviin on rakennettu automaattinen palaute hakkuusta sekä koneen käsittelystä. Opettajan tehtäväksi jää kuitenkin arvioida mahdollinen alueen jatkokehittyminen, joka voidaan ottaa myös pohdintatehtäväksi tehtävän suorittaneelle opiskelijalle.

Kuva: SimTrainer: Peitteinen metsänkäsittely, harjoitus 4, vaikea taso.
Kuva: SimTrainer: Peitteinen metsänkäsittely, harjoitus 4, vaikea taso.

Lisätietoja:

Janne Ruokonen, lehtori, Tredu, p. 040 806 2594, janne.ruokonen@tampere.fi