Luomuhakkuu-hanke jalkautui metsäkouluihin ympäri Suomea
Kymmeneen metsäkouluun ympäri Suomea suuntautunut koulutuskiertue esitteli Luomuhakkuu-hankkeen parissa kehitettyä uutta oppimisympäristöä alan opettajille. Kiertue toi laajaa näkyvyyttä hankkeelle ja vei hankkeen tuloksia suoraan käytäntöön.
Tampereen seudun ammattiopiston Tredun lehtori Janne Ruokonen toteutti vuoden 2024 lopulla mittavan koulutuskiertueen, joka vei Luomuhakkuu-hankkeessa saatuja oppeja hakkuukoneen kuljettajien koulutukseen metsäkouluihin ympäri Suomea. Kiertueella metsäkoulujen opettajille esiteltiin hankkeen tuloksia hakkuukonesimulaattoreille kehitellyn oppimisympäristön avulla. Samalla opettajia opastettiin ilmastokestävän metsänhoidon uusien menetelmien käyttöön.
Rovaniemeltä Ruokolahdelle
Kymmenelle paikkakunnalle suuntautunut koulutuskiertue käynnistyi Rovaniemeltä, jossa koulutettiin metsäkoulun henkilökuntaa modernissa simulaattorikeskuksessa. Aluksi haasteena oli koulutusohjelmistojen asentaminen simulaattoreihin. Koulutuskeskuksen simulaattoreiden järjestelmiä operoitiin pilvipalvelun kautta eikä koulutusohjelmiston asentaminen suoraan simulaattoreihin onnistunut. Vastaava ohjelmointihaaste tuli matkalla vastaan vielä muutamalla muullakin koululla. Ohjelmointihaaste saatiin kuitenkin ratkaistua ja pilvipalvelun kautta koulutusohjelmiston asennus simulaattoreihin onnistui jopa tavallista nopeammin – erityisesti silloin kun koululla oli käytössä useampia simulaattoreita.
Rovaniemeltä kiertue suuntasi Taivalkoskelle, missä oppimisympäristöä päästiin kokeilemaan aivan uudessa simulaattorissa ja koulun henkilökunta sai samalla jatkokoulutuspäivän edellisellä viikolla pidettyyn uuden simulaattorin käyttöönottokoulutukseen. Tässä koulutuksessa syvennyttiin Opti 5G -mittalaitteeseen ja erityisesti kuljettajaa opastavien karttatasojen käyttöön, mikä herätti suurta kiinnostusta opettajissa.
Koulutukset jatkuivat Valtimolla, Siilinjärvellä, Kullaalla, Mikkelissä, Ruokolahdella, Saarijärvellä, Vaasassa ja Rajamäellä. Koulutuksissa keskityttiin erityisesti hankkeessa kehitetyn oppimisympäristön tehtävien käyttöön opetuksessa: reunametsien käsittelyyn, rinteissä toimimiseen, peitteisen metsänkäsittelyn tehtäviin sekä kuljettajaa opastaviin karttoihin. Kouluille tehtiin myös paikallisesti räätälöityjä asennuksia, joita oli esimerkiksi Opti 5G -mittalaitteesta erilaisiin karttapalveluihin API-rajapinnalla luotavat yhteydet. Tästä oltiin erityisen kiinnostuneita jokaisella koululla.
Kaiken kaikkiaan opettajat olivat hyvin tyytyväisiä koulutukseen, sillä oppimisympäristön tarjoamat tehtävät vaikuttivat heidän mielestään erittäin hyödyllisiltä apuvälineiltä ilmastokestävän metsänhoidon opetuksessa.
Metsän digitaalisen kaksosen hyödyntäminen herätti ihastusta
Kiertue huipentui Helsingin valtakunnallisille Metsäpäiville 24.–26.10.2024 sekä AWE EU 2024 -messuille Wienissä 29.–30.10.2024. Metsäpäivien lavaesityksessä ja messuilla esiteltiin metsän digitaalista kaksosta sekä Ponssen simulaattoriin kehitettyä ilmastokestävää metsätalouden oppimisympäristöä. Nämä molemmat auttavat metsäkoulutuksen ja metsäalan kehittämisessä. Tieto digitaalisen kaksosen hyödyntämisestä kantautui myös Metsäpäivien keynotepuhujan Henkka Hyppönen korviin ja hän mainitsi sen iltapäivän puheessaan yhtenä mainiona esimerkkinä tekoälyn hyödyntämisestä metsäalalla.
Wienissä järjestetyt AWE-messut ovat yksi maailman suurimmista lisätyn todellisuuden messuista. Wienin messuilla mukaan liittyi myös Ponssen pääkouluttaja Jussi Jurvanen sekä opiskelijat Onni Liponkoski ja Santtu Malinen. Tiimi esitteli kansainväliselle yleisölle ilmastokestävää oppimisympäristöä ja teknologian mahdollisuuksia täsmälliseen metsänhoitoon. Hankkeen tulokset saivat runsaasti huomiota ja hankkeen messuosastolla kävi esityksen jälkeen satamäärin kiinnostuneita.
Alan ns. hiljainen tieto näkyväksi
Koulutuskiertue oli onnistunut tapa jalkauttaa hankkeen tulokset käytäntöön. Metsäoppilaitosten opettajat saivat käyttöönsä ilmastokestävän metsänhoidon työkaluja, jotka auttavat heitä opettamaan tulevaisuuden metsänhoitoa. Erityisen hyvänä pidettiin ns. alan hiljaisen tiedon tuomista näkyväksi konkreettisin keinoin.
Metsäekologian opetus on puuttunut toisen asteen opetussuunnitelmasta 20 vuotta ja se näkyy. Monelle opettajallekin oli uutta esimerkiksi reunametsien erityiskäsittelyn tarve sekä paahteisuuden vaikutus puiden hyvinvointiin, joka voidaan metsän digitaalisen kaksosen avulla demonstroida auringon tuottamien varjojen avulla. Tämä on aito työkalu peitteiseen metsänhoitoon, jossa esimerkiksi alikasvoskuusten varjoon tottuneet neulaset saadaan vaihdettua hallitusti, sekä metsikön pohjaveden pinnantaso saadaan pysymään halutulla korkeudella oikeanlaisten säästettävien puiden avulla, näin puuston kasvukyky sekä metsikön hiilinielu saadaan pidettyä kestävällä tasolla.
Sekametsän vaikutusta maaperän rakenteeseen on aiemmin ollut hyvin vaikea havainnollistaa, nyt esimerkiksi maapohjan kosteuden jakautumista voidaan tarkastella rajapintapalveluiden avulla aiempaa monipuolisemmin. Tämän tiedon avulla voidaan vähentää ilmastosta johtuvia vaikutuksia metsiimme.
Myös rinnetehtäviä pidettiin erittäin tervetulleina niiden työturvallisuutta parantavien vaikutustuen ansiosta, sillä näitäkään tehtäviä ei simulaattoreissa ole aiemmin ollut tarjolla.
Oppimisympäristön tehtäviä pidettiin ylipäätään erittäin toimivina, mutta samalla mietittiin, kuinka hyvin ne soveltuvat toisen asteen opetukseen haastavuutensa johdosta. Toisaalta hakkuukoneen kuljettajat kohtaavat vastaavanlaisia vaikeita työtehtäviä työssään päivittäin. Tehtävät onkin tarkoitettu pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille sekä työelämän täydennyskoulutukseen. Osa kiertueen kouluista oli mukana myös Jotpa- täydennyskoulutuksissa, joihin koulutuspaketti sopii erinomaisesti.
Lisätietoja:
Janne Ruokonen, lehtori, Tredu, p. 040 806 2594, janne.ruokonen@tampere.fi